Sodankylän muuttuvat paikannimet

 Georg Wahlenbergin Kemin Lapin kartta (Karta öfver Kemi Lappmark) ilmestyi 222 vuotta sitten eli vuonna 1804. Monet paikannimet ovat tuttuja, mutta yllättävän moni näyttäisi olevan myös hieman pielessä, kun verrataan nykyiseen karttanimistöön. Oliko kartoittajalla huono kuulo, puhuivatko paikalliset epäselvästi vai ovatko paikannimet muuttuneet parissa sadassa vuodessa? Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta luultavasti viimeinen selitys on kuitenkin useimmissa tapauksissa se oikea.

 On tunnettu ilmiö, että paikannimet saattavat ajan mittaan vääristyä ja muuttua etenkin silloin, jos ne eivät ole paikallisille läpinäkyviä. Läpinäkyvä on esimerkiksi nimi Kuusi|järvi, jonka osat vastaavat suomen kielen sanoja kuusi + järvi. Kemin Lappi oli kuitenkin vielä hiljattain saamenkielistä aluetta, ja nykyinen suomenkielinen väestö kantaa kielessään yhä runsaasti paikannimiä, joiden alkuperä on saamelaisajassa ja alueen vanhoissa saamelaiskielissä. Kun keminsaamelaiset murteet ovat kuolleet eikä niitä osaa enää kukaan, niin paikannimiin vaikuttaa helposti ilmiö nimeltä kansanetymologia: jos nimi muistuttaa suuresti jotain suomen kielen sanaa, se saatetaan ”korjata” (tietenkin virheellisesti) täysin kyseisen sanan näköiseksi.

 Esimerkiksi Wahlenbergin kartassa oli Kittinen – nykykartassa se on Kitinen.

1804: Kuolpo|joki – nyt: Kuolpu|joki.

1804: Vassera|joki – nyt: Tossari|haara?

1804: Kaiki|välönen – nyt: Vaulon|joki?

1804: Kuores|joki – nyt: Kuora|joki.

1804: Poma|joki – nyt: Pomo|joki.

1804: Puosto|joki – nyt: Ylä-Posto|joki.

1804: Lies|joki – nyt: Ala-Liesi|joki.

1804: Kello|joki – nyt: Kelu|joki.

1804: Louto|joki – nyt: Hiivana|haara + Ala|joki + Ympärys|joki.

1804: Niive|tunturi – nyt: Niva|tunturi.

 Sitä vanhemmissa kartoissa on yleensä niukemmin paikannimiä, ja maantiedekin on vähän sinne päin. Mainittakoon kuitenkin, että vielä Hermelinin vuoden 1797 kartassa Kelu|järvi on Kelvi|järvi, ja samankaltaisena nimi esiintyy myös Schefferuksen Lapponia-teoksen (1673) sodankylänsaamelaisissa lauluteksteissä: kirjoitusasussa ‹Källueiaure›.